Ei se koskaan ole kertonut lajiaan,
ei ikinä kuiskaillut nimeään
tuo punainen kukka salaperäinen,
tuulessa huojuva, eläväinen.

Masu vasten multaa,
peikkolapsi huokaa
koskettaen kukkasta tuota,
eikä tahdo koskaan pois sen luota.

Ystäväkseen tahtoisi punaisen kukan
vaan huoliiko se peikkorukan?

Hetken asiaa mietiskellen
kikatellen
höpsötellen
vastaa Nuppu leikitellen:

"Siinä sinulle miettimistä, peikko kulta,
kuinka saisit vastauksen multa.
Miksi olla suora ja tahditon,
kun vähällä vaivalla voin olla täysin mahdoton?"